Uutisia

Tiistaina 29.4. koitti päivä, kun jouduimme päästämään Goldien revontulivaljakkoon. Se sai pitkän ja onnellisen elämän vetokoirana. Eläkepäivänsä Goldie halusi viettää sisäkoirana. 

Tämä tempperamenttinen, ujo ja kiltti mummeli on ikuisesti muistoissamme. 

Kivut ovat nyt poissa ja sielu liitää vapaana.

Aloitimme tavoitteellisen kisatreenin jo toukokuussa. Treenasimme vaihdellen voimaa, kestävyyttä ja nopeutta noin neljä kertaa viikossa. Pääasiassa treenasimme kotiurilla, muutaman kerran kävimme Jämillä L-SVU:n yhteistreeneissä. Tavoitteellisessa treeniporukassamme oli kahdeksan koiraa. Kisatiimiin valikoituivat Nella, Saaga, Don ja Dura sekä musherina kaikkiin kisoihin Jukka.

Ensimmäinen kisa oli SiSuVan järjestämä Virttaan syysveto 9.-10.9.  Ensimmäisenä päivänä ilmassa oli jännitystä ja koirat hieman sekoilivat. Kärjessä juoksivat Nella ja Saaga sekä pyöräkoirina Don ja Dura. Toisena päivänä vaihdoimme Saagan ja Donin paikkaa ja matka sujui paremmin ja minuutin nopeammin. Sijoitus oli DR4 -luokan neljäs ja huskyjen toinen.

L-SVUn järjestämissä Jämin syyskisoissa 23.-24.9. kilpailimme DR4 -luokkassa. Nella ja Saaga olivat kärkikoirina ja veljekset Don ja Dura pyörässä. Keli oli lauantaina lämmin ja kostea, ura oli vetinen ja kurainen. Sunnuntaina sää suosi paremmin. Tiimin sijoitus oli koko luokan viides ja huskyjen ensimmäinen. Itävaltalainen ystävämme Sandra Herrnegger osallistui harrasteluokkaan Hoppen ja Lenen kanssa. 

Pääkilpailumme oli LSVUn järjestämä Jämin syys SM 14.-15.10. Valjakkomme koostui edelleen samoista koirista. Ura oli molempina päivinä märkä ja kura lensi, mutta koirat juoksivat hienosti lätäköiden läpi. Sijoitus oli edelleen viides. Kilpailun yhteydessä Suomalainen Siperianhusky seura järjesti rekikoirien kilpailukokeen. Valjakkomme oli siperianhuskyjen toiseksi nopein ja koiramme Nella, Saaga, Don ja Dura saivat tuloksen REK1.

Jermu sairastui helmikuussa parantumattomaan anaalifurunkuloosi autoimmuunisairauteen. Ensin sitä yritettiin hoitaa antibiootilla. Kun se ei tehonnut, siirryttiin vahvaan jatkuvaan Modulis -lääkitykseen ja aamuin illoin peräaukon seudun puhdistukseen ja rasvaukseen. Lääkkeen sivuvaikutuksia seurattiin verikokeilla.  Lääkkeen teho kuitenkin hiipui ja rakas Jermu pääsi revontulivaljakkoon.

Rakas Nekku, ensimmäinen siperianhuskymme nukkui ikiuneen tiistaina 7. helmikuuta. Se eli pitkän ja hyvän elämän 14 v 4 kk 7 pv. 

Se oli terve aivan viimeiseen viikkoon asti, kunnes yhtäkkiä ruoka ja juoma lakkasi maistumasta. Eläinlääkärin arvion mukaan vatsalaukussa oli jotain vialla. Päätimme, ettei raskaisiin toimenpiteisiin ryhdytä, joten Nekku lähti revontulivaljakkoon.